Asenne ratkaisee aina!

Palveluliiketoiminnan projektissa on joutunut eräänkin kerran mietiskelemään palvelualoilla työskentelevien ihmisten asenteita työssään. Tätä yhteiskuntaa on oikein urakalla alettu vääntämään  palveluyhteiskunnaksi, mutta kivinen on tie. Ongelmana on se, että meitä on viimeiset 20-30 vuotta opetettu itsepalveluyhteiskuntaan; viemään kiltisti astiat sangen hintavan ruokailun jälkeen sotkuisille keräyspisteille -  mitäs sitä taas tapojaan muuttamaan.

Lauantai-iltapäivällä kohtasin sellaista palveluhenkisyyttä erään Lappeenrantalaisen taksiyrittäjän puolelta,  että kaukana eivät liikutuksen kyyneleet olleet. Olin niin sanaton, että en älynnyt tiedustella ko. yrittäjän yhteystietoja käyttääkseni hänen palveluitaan jatkossakin. Olin suunnitellut kotimatkaa tietyllä junavuorolla. Sisäinen ääneni kehotti kuitenkin iltapäivällä  tsekkaamaan lauantain aikataulut: Da, daa, junavuoropa ei kulkenutkaan lauantaisin. Kinkkinen tilanne, koska menossa oli kurssi jossa läsnäolopakko ja asiaa olisi vielä vaikka kuinka. Mutta pitkän viikon päätteeksi ei houkutellut myöskään jäädä yöjunaan, joten päätin startata kotiin seuraavalla mahdollisella junalla ja  optimoin ajan tarkasti. Tilasin kahdelta taksin tasan kolmeksi yliopistolle, luennoilla viimeiseen minuttiin asti ja sitten talla pohjassa asemalle.

Vimpan päälle uutuuttaan hohtava mersu odotteli kulkijaa, tyylikäs ja huoliteltu rouva omistaja (otaksun)  hyppäsi avaamaan takaluukun matkatavaroille jne. Matkalla juteltiin mukavia ja hän tarkasti pieneltä kojelautaan sijoitetulta tietokoneeltaan junien reaalikulut ilmoittaen, että se perinteinen 15 minuutin myöhästyminen nyt ainakin on odotettavissa. Maksun koittaessa hän sanoi heti, että ei peri ennakkovarausmaksua (6,50) koska se on hänestä kohtuuton hinta! Siinä vaiheessa viikkoa ja lauantaipäivää en meinennut uskoa korviani. Hän toisti sanomansa ja painotti taas, että mielestään ko. maksu on törkeää rahastusta. Helpotti kummasti, kun olin jo ajatellut, että tuleekin yllättäen kallis kotimatka.

Toki olen sitä mieltä, että monet yrittäjät myyvät työtään liian halvalla, mutta ko. asenne osoitti mielestäni äärimmäistä palveluhalukkutta sekä tilanne- ja tunneälyä. Tilanteessa aisti hänen palveluintonsa tulevan jostain syvältä sisältään ja olevan mitä aidointa. Tämän rouvan matkapalveluja toivon voivani käyttää jatkossakin. Tulevalla palveluyhteiskunnalla on siis toivoa!