Vaatimattomuus ei kaunista!

Kiireitä on pidellyt! Privaattielämää, opiskeluelämää ja työelämää; siinähän sitä ajankulua! Vaan nyt päätin asettua aloilleni ja puuttua hyvään ja tärkeään aiheeseen. Tietojohtamisen maisteriohjelmaa on veivattu menestyksekkäästi kymmenisen  vuotta ja talouselämän moniosaajia on sysätty maailmalle pelastamaan se mitä pelastettavissa on sekä uudistamaan tsaarin ajan käytäntöjä noin niin kuin muutosjohtamisen teemalla. Nyt tämä paljon fyrkkaa elinkeinoelämältä keräävä Aalto on kekannut tämän samanmoisen asian; Suomi tarvitsee talouden ja tekniikan moniosaajia! Great! Olisiko nyt jo aika alkaa Lutinkin kuuluttelemaan itsestään äänekkäämmin? Täällä Lappeenrannassa alkaa opintokokonaisuuden prosessit olla kohdillaan ja laatu on lähes mitä parasta. Miksi siis kainostella? Rinta rottingilla turuille ja toreille mainostamaan, että Lappeenrannasta valmistuvat maamme ammattitaitoisimmat tietojohtajat!

Eräs suuresti arvostamani professori on useaan otteeseen läsnäollessani pohtinut ääneen sitä, ollaanko meillä yliopistolla liian vaatimattomia. Olemmeko luottaneet tähän maagiseen ja maahiseen "Skinnarilan henkeen" kaikkivoipaisuuden tuojana emmekä ole nähneet kaikkia niitä mahdollisuuksia mitä kilpailu motivoituneista opiskelijoista olisi tarjonnut? Meikäläisellä ei ole asiaan tyhjentävää vastausta, mutta sen allekirjoitan oikein punakynällä, että vaatimattomuutta on ehkä piisannut.

Jos nyt mennään oikein käytännön tasolle, niin olen viime aikoina ollut taas mykistymisen partaalla siitä palveluluhenkisyydestä ja asiakkaita arvostavasta ammattitaidosta, mitä olen kampuksella ns. tukitoimntojen kohdalla tavannut. VR:kin olisi oppimista!

Lutin helpdesk on mielstäni ehdottomasti maailman paras! Nopeus, kärsivällisyys, aito kiinnostus asiakkaasta ja ongelmistaan sekä ammattitaito ovat mykistäneet mieleni viime aikoina. Jos jollain on moitteen sijaa, niin katsokoon peiliin tai miettiköön miten metsä vastaa kun sinne huudetaan!

Kirjastosta löytyy käsittämätöntä palveluhenkisyyttä, aitoa kiinnostusta asiakkaan tiedonnälkään sekä ennen kaikkea joustavuutta. Jos viikonloppulainan deadline on maanantaina klo 10.00 ja VR suvaitsee kuljettaa opiskelijapolon Lappeenrantaan vasta iltapäivän puolella, niin nou hätä! Palautat sitten kun palautat!

Opiskelijoiden terveydenhoito (YTHS) on myös virittänyt prosessit äärimmilleen. Kun jalkavaivaisena klonkkaset 9.30 terkkariin ja nappaat vuoronumeron, niin huomaat 3 min. kuluttua olevasi terveydenhoitajan huoneessa ja kahden minuutin kuluttua lääkärin pakeilla, joka on aidosti kiinnostuut vaivastasi.Suomen julkinen terveydenhuolto vaviskoot. Tuon prosessin haluaisin ihan oikeasti siirtää aika moneen paikkaan! Lääkäri vieläpä osoittaa inhimillisyyttään selostaessaan itsellään olleen saman vaivan eri vivahteita, nappaa sidepaketin ja vuorokauden lääkkeet mukaan jotta pääsee alkuun ja hoitaa vielä jatkohoidot. Mikä palvelu!

Nämä edellä mainitut ovat myös niitä kriittisiä tekijöitä, joita voisi yliopiston erinomaisuuden lisukkeena mainostaa. Ja lisää varmasti löytyisi, kun ideariihessä niitä oikein alettaisiin kaivella. Niin paljon on ympärillä kaikkea kaunista ja hyvää joita helposti tulee pitäneeksi itsestään selvyytenä, mutta auta armias kun ne puuttuvat.

Vappu on mennyt ja juhannus lähestyy uhkaavasti. Ensi lukauden ilmoittautuminenkin käynnistyy kohta. Meikäläiselle se taitaa tällä erää olla viimeinen lukukausi. Haikeutta ja surumielisyyttä pukkaa rintaan, se täytyy tunnustaa; minulle Lutista on tullut henkinen koti ja ikävä tulee aikanaan olemaan kova!